Aamulento Malesian ruokakulttuurin kehtoon Penangiin kesti 1.5 tuntia ja olimmekin hotellilla hyvissä ajoin torstaipäivällä. Käytimme päivän tutustumalla tähän Unescon perintökohteeksi valittuun kaupunkiin. Kuumuudesta huolimatta tutustuminen oli helppoa, koska kaupunkia kiersi non-stoppina ilmainen bussi. Kävimme myös varaamassa lauttaliput seuraavan aamun Langkawille lähtevään lauttaan. Illalla löysimme jälleen kerran ruokapaikan, jossa ei muita länsimaalaisia näkynyt ja se oli hyvä se. Olemme todenneet matkan aikana moneen kertaan vanhan totuuden, että mitä enemmän paikallisia ruokailijoita, sen parempi ruoka.
Perjantaiaamuna pieni ja ikääntynyt vene kuljetti meidät 3 tunnin matkan Langkawin saarelle. Muiden matkaajien blogeista olimme lukeneet, että merenkäynti voi olla aika kovaa, mutta onneksemme meri oli tällä kertaa rauhallinen.
Olimme yrittäneet metsästää netissä hotellia Langkawilta, mutta huonoin tuloksin. Siksi saavuimme saarelle ilman tietoa majapaikasta. Pyysimme taksikuskia ajamaan meidät saaren vilkkaimmalle rannalle ja aloimme siellä kysellä kuka huolisi meidät vieraaksi. Saimme kuulla, että juuri tänä viikonloppuna oli joku malesialaisen pitkä pyhä ja siksi kaikki paikat olivat varattuja. Pääsimme kuitenkin pariksi yöksi jonkinlaiseen pikkumotelliin rosvoushinnalla. Heti maanantaina muutimme mukavampaan rantahotelliin, jossa oli parvekkeelta merinäköala ja matkaa rannalle 10 metriä. Täällä saamme nauttia lauantaihin asti, silloin joudumme taas vaihtamaan paikkaa koska huoneet täyttyvät jälleen.
Langkawi on turistipaikka, varsinkin Cenangin ranta on täynnä ainoastaan turisteille suunnattuja palveluita. Hinnat ovat korkeammat, katukeittiöt ovat vaihtuneet ravintoloiksi ja syömäpuikot haarukoiksi ja lusikoiksi. Mekin olemme vaihtaneet rantaturistivaihteen päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti