Matka Lissaboniin oli miellyttävän lyhyt. Harmi vain, ettei navigaattorimme löytänyt campinkia, johon olimme ensin ajatelleet suunnata. Päädyimme lopulta Lissabonin eteläpuolelle Costa da Caparican alulle. Valinta osoittautui hyväksi, koska leirintäalueemme on Lissabonin suosituimman uimarannan lähellä ja matka keskustaan on pyöräily- ja lauttamatkan päässä. Testasimme illalla Caparican vedet ja ne olivat huomattavasti lämpimämmät kuin Portossa.
Maanantai oli täydellinen kaupunkilomapäivä, koska sää oli pilvinen ja vähän viileämpi. Lisäksi maanantait ovat Portugalissa suurelle osalle väkeä lomapäiviä. Eli kaupungissa oli sopivan viileää ja hiljaista.
Lautta toispuol jokke (Tejo) tuli Belemin kaupunginosaan. Belem on kuuluisa siitä, että Vasco Da Gama lähti kuuluisalle intianlöytöretkelleen Belmistä. Mutta meitä kiinnosti enemmän Belemin toinen ”kuuluisuus”, Pastei de Belem. Lonely Planet kuvaili tätä piirasta enkelten tekemäksi herkuksi. Ja täytyy myöntää, että olihan se euron hintaiseksi piirakaksi erinomaisen pehmoinen elämys.
Belemistä poljimme Lissabonin keskustaan n. 7 kilometrin matkan. Olimme lukeneet, että Lissabonin ratikka nro 28 on se ”pakollinen” ratikka, jonka kyyti on koettava ja sillä pääsee Alfaman kaupunginosan näköalapaikoille. Pääsimme kyllä näköalapaikoille ja niistä ohikin yhtä sutjakkaasti, koska emme osanneet hypätä kyydistä oikeassa paikassa pois. Kun alamäkiosuus alkoi, totesimme, että on parempi kiertää koko kierros ratikassa ja katsella maisemia vain kyydistä. Kiertelimme myös Bairro Alton kaupunginosassa ja etsimme sopivaa fado-illallispaikkaa tiistai-illalle.
Lissbonin kadut, kuten Portonkin, ovat kapeita ja kauniita. Vastaavia koristeellisia kaakeliseiniä emme ole nähneet missään muualla kuin Portugalissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti