ITALIA

Automatka 2013

Kotimatka (26.7.-27.7.2013)

Kotimatka sujui ongelmitta. Oli mukava päästä sateesta ja märästä tarttuvasta hiekasta pakoon. Ja tieto kotimaan helteistä lämmitti mieltä. Saavuimme Suomeen torstaiaamuna ja kuinkas ollakaan, täällä sataa ja torstaipäiväksi on ennustettu kunnon ukkosia. Mutta ainakin täällä on läämintä.

Viimeinen viikko reissusta oli pieni pettymys, mutta muuten olemme erittäin tyytyväisiä lomaamme. Sää on ollut parempi kuin koskaan ennen lomamatkoillamme ja olemme saaneet nähdä ja kokea paljon kivaa. Luonto on tarjonut oikean symfonian äänistä ja tuoksuista, eikä pidä unohtaa uskomattomia maisemia. Mahtavaa on ollut.

Nyt on vielä pari päivää aikaa nauttia lomasta ennen kuin arki koittaa jälleen maanantaina.

Berlin (24.6.-25.6.2013)

Väderprognoserna visade ihållande regn för områdena runt Berchtesgaden, så vi gav upp tankarna på Strasbourg och lade vårt hopp till Berlin istället. På måndagen stryde vi därmed norrut, och hann undan regnet för en kväll. Men på tisdag vaknade vi åter upp till regn. Kanske var det kontrasten till det fina vädret vi haft tidigare under semestern, eller kanske var det det faktum, att alla våra bilresor slutar i ett regnigt och kallt Tyskland, som var droppen som fick bägaren att rinna över. Hur som helst så hade vi hade fått nog av 12 grader och regn. Vi ringde till Finnlines och bokade om vår hemresa till ett dygn tidigare, dvs tisdag kväll.

Efter det körde vi in till Berlin, för museumbesök och lite shopping. Vårt första stopp var en Getränkemarkt, en butik som säljer enbart drycker, all från vatten och saft till stark sprit. Men det blev ingen vanlig getränkemarkt som vi sprang in i, utan en riktig vinbutik, som ägdes av Tysklands första turkiska sommelier. Han var pratglad och hjälpsam, och provsmakade viner med oss. Berlin är värt ett besök i alla väder :)

Saksa on sateinen maa (21.6. - 23.6.2013)

Siitä tietää, että loman loppu alkaa lähestyä, kun olemme olleet pakotettuja saapumaan Alppien sateisemmalle puolelle. Sannalla oli jotain pakkomielteitä Berchtesgaden-nimistä kylää kohtaan. Se oli nimittäin ainoa paikka, josta oli otettu edes hieman etukäteen selvää, muut matkakohteet ovat olleet enemmän tai vähemmän hetken fiiliksellä valittuja.

Berchtesgadenin leirintäalueen lähellä on useampia lyhyitä vaellusreittejä mm. Almbachklammin putouksille, 1100-luvulla perustettu edelleen toiminnassa oleva suolakaivos sekä kaunis Königssee jota pitkin kulki risteilyaluksia kapeiden vuonojen välistä. Ikävä kyllä Saksaa pitkään vaivanneet tulvat pääsivät häiritsemään meidänkin matkaamme: Almbachklammin putoukset oli suljettu tulvien vuoksi. Kävimme siis Königsseellä risteilyllä ja suolakaivoksen tutustumiskierroksella. Molemmat olivat hieman ylihinnoiteltuja WAU-efektiinsä nähden ja parhaaksi elämykseksi Berchtesgadenista jäikin Almbachklammin vierestä lähtenyt pieni (ja ilmainen :-)) vuoripolku ylös ja ylös ja ylös ja samaa reittiä alas..

Sää Saksan puolella on ollut perinteistä reissusäätämme; puolipilvistä sekä sade- ja ukkoskuuroja. Matalapaine on iskenyt myös Melin kurkunpäähän, tautia pukkaa...

Huomenna maanantaina käymme tutustumassa Salzburgiin, jonne on Berchtesgadenista noin puolen tunnin bussimatka.

Lago di Levico (19.6.-20.6.2013)

Vårt sista stopp i Italien blev vid gränsen till Alperna, i Levico i närheten av Trento. Vi styrde längre norrut än vi först tänkt, för att få det lite svalare. Under alla våra resor är detta första gången vi söker svalka istället för värme! När vi anlände till Levico fick vi ett varmt och ganska skönt regn över oss. Sedan blev det uppehåll och halvmulet och det höll i sig även nästan hela torsdagen. Graderna var vid behagliga 30 grader, perfekt semesterväder och en underbar lättnad efter ett par dagar i 40 graders värme.

Levico är mycket söt liten italiensk by, där kyrklockorna ringer och centrum är planerat för fotgängare istället för bilister. Detta verkar också vara såpass ut på landet att man inte kan skilja på turister och italienare enbart på basen av klädseln.

Sjön som har samma namn som byn, är väldigt liten och lär ska vara en av de renaste i Italien. Runt sjön går en vandringsväg, vars längd är 7,3 km. Bättre möjligheter än så för en joggingtur kan man inte få. Sanna valde ändå cykel fram om joggingskor. Halva vandringsvägen var dock väl ingömd i skogen, och slutligen blev nog joggingturen närmare 10 km, men underbar.

Imorgon är det dags att lämna Italien, vilket känns ganska vemodigt. Italien har verkligen visat sig från sin bästa sida. Nu är det alltså dags att bunkra upp med lite viner, ost och prosciutto. Arrivederci Italia!

Grotte di Frasassi (18.6.2013)

Olimme suunnitelleet tutustuvamme johonkin Italian maanalaiseen ihmeeseen ja koska Marchen maakunnan lämpötila oli hieman liian tulinen suomalaiselle nahalle, päätimme käydä katsomassa Frasassin luolia noin 50 km leirintäalueeltamme.

Saimme leirintäalueelta luolien esitteen, jossa oli paikan koordinaatit. Sanna syötti tiedot navigaattoriin, mutta yllättäen koordinaattien tulkinassa tapahtui pieni virhe..Ajettuamme melkein koordinaattien ilmoittamaan paikkaan totesimme, että luolat eivät todellakaan voi olla keskellä peltoja pienten kapeiden traktoripolkujen päässä. Eli lost in navigation taas... Koordinaattien uusi tulkinta antoi puoli tuntia lisää ajomatkaa ja löysimme pittoreskin maaseutuajelun jälkeen perille.

Frasassin luolat ovat suuria tippukiviluolia, joista suurimmat ovat jopa 100x100 metriä. Paikka oli todella kaunis ja opas kertoi hyvällä englannilla luolien synnystä, paikan löytymisestä ja luolaston eliöistä. Ja parasta oli, että runsaan tunnin kävelyn aikana maan alla vallitsi tasainen 14 asteen lämpötila. Siinä sai hieman kroppa viilentyä viime aikojen koettelemuksista.

Paluumatka leirintäalueelle oli helppo ja uinti altaalla viilensi mukavasti kalaillallista varten. Keskiviikkona siirrymme Pohjois-Italiaan Trenton lähelle. Ajomatkan pitäisi olla vajaat 4 tuntia (jos hyvin käy).


Tillbaka till Italien (16.6.-17.6.2013)

Resan tillbaka från Igumenitsa (Grekland) till Ancona (Italien) gick med mindre krångel än i motsatt riktning. Färjan var bara 1 h försenad och denna gång var saker och ting bättre organiserade och vi var beredda på vad som väntade. Incheckningen och lastandet av båten var det absolut mest underhållande momenten av färden.

Trots att denna färja var större och till och med hade en liten pool på soldäck, höll vi oss mest inomhus. Efter en vecka i Grekland var luftkonditionering att föredra.

Från Ancona hade vi under en timmes färd till campingen som vi sett ut. Men en liten avstickare för att söka en butik gjorde resan betydlgt längre. När vi efter en del snurrande hittade en butik och hade handlat, ville vår navigator Matti styra oss längs en väg som var avstängd för vägarbete. Snart hittade Matti en ny rutt, men i en y-korsning där tre vägar som mest liknade gårdsvägar, och där knappast någon turist tidigare varit, visste Matti inte längre var han var. I det stadiet fick Matti ta en tupplur, och vi försökte orientera oss tillbaka till motorvägen. Väl där valde vi i ett mycket kritiskt ögonblick fel fil, vilket betydde 16 km i fel riktning längs motorvägen och en extra vägtullsavgift.

Vid halv tio på kvällen anlände vi äntligen till campingen, där receptionen egentligen redan hade stängt. Men vi blev insläppta och fick ett mycket vänligt bemötande av en pratglad kvinna som talade lika mycket engelska som vi talar italienska, men vi lyckades förstå varandra rätt bra trots det.

På tisdag morgon vaknade vi redan kl 8, pga av värmen. Vid den tiden var det redan så varmt att man svettades i skuggan. Det fanns alltså bara en sak att göra, att gå under jorden...

Parga (11.6.-16.6.2013)

Otsikon päivämäärät näyttävät jo hieman tulevaakin aikaa, koska päivät Kreikan Pargassa ovat ajatonta aikaa. Täällä ei ole väliä onko tiistai vai sunnuntai.

Melin vanhemmat ja veli perheineen ovat Pargassa viettämässä rentouttavaa loman (ja eläkkeelle pääsemisen) alkamisjuhlaa. On mukavaa seurustella välillä muidenkin kanssa ja leikkiä lasten kanssa rantaleikkejä. Iltaisin on aina yhteiset ouzo-treffit ja syömingit.

Pyöräily on jäänyt vain yhteen yritykseen, koska Parga on kahden korkeahkon kukkulan välisessä kulhossa ja polkeminen on yhtä jyrkkää ylämäkeä ja alamäkeä. Mutta hieman täytyi hikoilla pois Mythos-oluita ja retsinaa :-)

Sunnuntai-iltana noin keskiyöllä lähtee lautta takaisin Anconaan ja Italian turnee jatkuu...jonnekin. Täytyy jossain vaiheessa tarkastella hieman sääkarttoja.

Ancona – Igumenitsa (10.6.-11.6.2013)

-->

På måndag körde vi i god tid in till Ancona, eftersom man måste checka in till färjan några timmar i förväg. Vid inchecningen fick vi veta att färjan är ca 1 h försenad, men det visade sig vara en mycket optimistis tidtabell. Antagligen ville väl personerna bakom disken bara förebereda resenärerna på att färjan är försenad, utan att behöva ta emot klagomål. För det visade sig att färjan var närmare 4 h försenad.

Efter incheckningen promenerade vi in till Ancona för lite shopping. Efter det blev det sedan några timmars väntan i hamnen. Vi hade bokat en plats med el för bilen så att vi skulle kunna hålla kylskåpet igång, men då vi körde ombord fick vi en plats på däck, och personalen sade att alla inomhusplatserna med el redan var upptagna. Men vi såg att de ännu fanns en plats kvar. Men då vi skulle köra dit, styrde de in en vanlig personbil på den platsen och drog fast luckan. Sedan var det inte så mycket att diskutera längre, utan vi fick nöja oss med en däckplats.

Till vår bokning hörde också en gratis måltid. Serveringen skedde så att man gick via olika serveringsplatser där man fick säga vad man ville ha och efter det skulle man gå till kassan. När vi kom till kassan, visade det sig däremot att den fisk vi valt, inte hörde till gratis-måltid paketet, så vår fisk blev utbytt. Men ingenstans fanns det skyltar eller anvisningar om detta. Det är inte alltid så lätt att förstå sig på grekisk logik. Men vi fick i varje fall en hytt att sova i. Många av resenärerna hade dock valt att sova övernatta i korridorerna. De hade laddat upp med sovunderlägg och egen mat. En syn som man definitivt inte ser på Tysklands-färjan.

När vi var framme i Igumenitsa fick vi igen prov på den grekiska logiken. På en Greklands-färja tömmer man inte bildäck genom att köra ut en bilrad i taget. Nej, i detta land deltar även passagerarna i att lite styra ut bilarna, i något som slutligen nästan liknande ett organiserat system. En bil härifrån och en bil därifrån. Man backar lite och klämmer sig ut från sin egen kö, så fort man har möjlighet till det och de bilar som är felsvängda behöver naturligtvis inte vänta till sist. Det var rätt underhållande att se och de fungerade ju, även om det tog lite tid.

Ajatuksia Italiasta (7.6.-9.6.2013)

Venetsian läheisyydestä jatkoimme matkaa Anconan läheisyyteen, Numanan kylään Bellamaren campingalueelle, noin 40 km Anconan eteläpuolella. Täällä olemme tutustuneet lähikyliin, uineet ja laiskotelleet. Aurinkoa olemme saaneet niin paljon kun iho sietää ja tämän hetkinen pieni ukkonen on melko tervetullut.

Italiasta voimme vahvistaa muutamat mielikuvat. Täältä saa erinomaista juustoa ja kinkkua, italialaiset ovat tyylikästä kansaa, jotka panostavat ulkonäköönsä, sekä kehoonsa, hiuksiinsa että vaatteisiinsa. Lisäksi Italia on pyöräilymaa, täällä pääsee joka paikassa hyvin polkemaan, ja autoilijat ottavat pyöräilijät hienosti huomioon, silloin kun pyöräteitä ei ole. Ja useimmilla pyöräilijöillä on kunnon pyöräilyvarusteet, vaatteista pyöriin.

Englannilla pärjää vaihtelevasti, mutta muutamalla italiankielisellä sanalla ja kansainvälisellä kehonkielellä pääse pitkälle. Eilen saimme ilman yhteistä kieltä ostettua kalakaupasta grillattavaksi sopivaa kalaa ja kauppiaan suositus meni oikein nappiin. Tosin emme tiedä mitä kalaa tuli syötyä, mutta hyvää se silti oli.

Leirintäalueet, jossa olemme tämän matkan aikana leiriytynyneet ovat kaikki olleet mukavia. Ensimmäinen taisi olla pieni perheyritys ja ne ovat aina oiva valinta. Kaksi seuraavaa ovat olleet vähän isompia ja näiltä on löytynyt ohjattua ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Ne ovat siitä huolimatta olleet hyvin rauhallisia ja mukavia. Niin kauan kun välttyy valtavista rahat-pois ajatuksella pyörivistä leirialueista, wc-, suihkutilat ja naapurit ovat kuitenkin alueen tärkeimmät seikat. Meille sopivimmat naapurit ovat hollantilaiset eläkeläiset ja niitä riittää onneksemme joka paikkaan. Hollannin kaikki eläkeläiset taitavat olla caravaanareita tai sitten Hollanti on ulkoistanut vanhusten hoitonsa, koska riippumatta maasta, niin heitä ei todellakaan tarvitse etsiä. Kokeilimme yhden yön olla keski-ikäisten saksalaisten vieressä, mutta lopputulos oli että huonosti nukutun yön jälkeen siirsimme automme jo ennen aamupalan nauttimista. Uusi autopaikka on hyvin suojaisa, rauhallinen ja naapureina ovat tietenkin hollantilaiset eläkeläiset.

Huomenna maanantaina jatkamme jälleen kohti uusia seikkailuja, kun lautta lähtee Anconasta kohti Kreikkaa.

Venedig

 Venedig (6.6.2013)

Till natten blev det igen regn, precis som natten innan, men dagen blev minst lika solig och varm som onsdagen. Om de ostadiga vädret forsätter på det här viset, så är det ju underbart. Vi trampade på förmiddagen iväg de ca 5 km vi hade till hamnen, varifrån färgorna avgår till Venedig. Denna gång kändes cykelfärden ingenstans, för det fanns absolut inga backar på hela vägen. Efter en halvtimmes båtfärd var vi i Venedig. Där traskade vi omking på små gränder och längs både smala och bredare kanaler i några timmars tid. Visst är Venedig värt att se, men samtidigt känns det lite instängt och klaustrofobiskt, med bara sten och vatten omkring en. Men inte ens i det turistfyllda Venedig lyckades vi hitta sura och snorkiga italienare. Det har varit absolut värt att ge Italien en tredje chans.

På cykelvägen mot campingen stannade vi och smakade på lite viner, där vinet serverades från fat. Gratis vinprovning är aldrig fel, även om dessa inte var några höjdare. Vi bad dem i varje fall hälla upp en flaska av en av deras dyraste viner, 2,80 eur/liter, minst sagt prisvärt.

Väl tillbaka på campingen fortsatte vi nästan raka vägen till stranden, för en efterlängtad simtur. För nu är södervärmen här. Havet är varmare än vid Iseo sjön, och här kan man gott njuta en stund i det svalkande vattnet. Imorgon ska vi njuta lite mera av den oändligt långa stranden och det långgrunda vattnet.

 

Matka Venetsiaan (5.6.2013)

Mitä ne sääennusteet tietävät, eivät mitään! Jätimme keskiviikkona taaksemme aurinkoisen ja jopa helteisen Iseo-järven ja ajoimme pitkin kuumaa autostradaa Venetsiaan.

Olimme valinneet leirintäalueen jo etukäteen ja Meli syötti koordinaatit navigaattoriin. Loppua kohti tie tuntui yhä kiharaisemmalta ja merta ei näkynyt missään, vaikka leirintäalueen piti olla Venetsian kauneimmalla ranta-alueella Cavallino Lidolla. Kun lopulta olimme koordinaattien osoittamassa paikassa, kävi ilmeisen ilmi, että apukuski oli syöttänyt väärän leirintäalueen tiedot naviin. Onneksi Sannan työterveyshuoltoon kuuluu hammaslääkäri, sillä silloin taisi pari paikkaa irrota mielenhillintää harjoittaessa. Tällä kertaa meillä oli tuuria ja oikea camping oli vain noin puolen tunnin ajon päässä. Ja sitten pääsimme pulahtamaan Adrianmereen! Merivesi oli huomattavasti lämpimämpää kuin noin 17 asteinen Iseo-järvi. Yllättävän pitkän ajomatkan kuumentama mieli rauhoittui kun laitoimme kunnon entrecôte-pihvit ja joimme riittävästi hyvää italialaista punaviiniä:-). Torstaille suunnitelmissa on Venetsiaan tutustuminen, satoi tai paistoi.

Piramidi di Zone & Lago d'Iseo

Piramidi di Zone (4.6.2013)

Tisdagen startade vi med en AG (antigymnastique) session, för att få kroppen uppmjukad och avspänd efter måndagens krävande cykeltur. Detta för att vi skulle orka trampa upp för följande bergsknall. Denna gång var det inte riktigt lika brant, men visst önskade man alltid emellan att det ens hade kommit en futtig meter av jämn mark, som erbjudit lite vila. Efter en timmes trampande hade vi nått vårt mål, starten till vandringsrutten runt Zone byns pyramider.

2

”Pyramiderna” som liknar giraff halsar och huvuden har uppstått av att vattnet som rinner ner från bergen samt koldioxidhaltiga regn äter sönder marken, som består av sand och sten. Med tiden har det uppstått pelare, som i sin tur skyddas av den lera som vattnet fört med sig. Det här kan kanske kallas för naturens komedi, för visst ser de roliga ut, men samtidigt är de väldigt fascinerande.

Promenaden tog ca 1 h, och var riktigt trevlig, även om den krävde en viss grundkondition. Efter vandringen tyckte vi att vi var värda en iskaffe, men pga av lite språksvårigheter blev det varm mjölk istället, eller kakao egentligen. Vilket fick oss att googla lite italienska ord när vi åter var tillbaka på campingen.

På kvällen tog vi det säkra för det osäkra och gick på restaurang. Och kvällens fisk var riktigt njutningsbar. Och till vår glädje var kvällen så varm att vi kunde avnjuta middagen ute, utan jacka.

Vädret är fortsatt ostadigt, men det har egentligen varit helt passligt. Regnen har varit korta och lätta och på inget vis störande. De följande dagarna ser mera regnsjuka ut, men eftersom det ostadiga vädret ser ut att sträcka sig mer eller mindre över hela Italien, så håller vi fast vid vår plan och åker mot Venedig.

Lago d'Iseo (3.6.2013)

Päivät Iseo-järven rannalla ja ympävöivillä kukkuloilla ovat olleet hyvä alku lomalle siinä mielessä, että olemme saaneet hikoilla pyörien selässä Euroopan halkiajon tuomat jäykkyydet kehoistamme.

Maanantaina päätimme tutustua Iseo-järven keskellä olevaan suureen ja korkeaan Monte Isola-saareen. Saaren mainostetaan olevan Euroopan suurin sisävesisaari, mutta toki me suomalaiset tiedäme, että ainakin Suomesta löytyy isompia saaria. Pyöräilimme saaren ympäri (9 km) ja yritimme möys polkea huipulla olevalle kirkolle, mutta 40 minuuttia jyrkkää ylämäkeä hyydytti reitemme niin, että ihan korkein huippu jäi saavuttamatta. Hyvä urheilusuoritus kuitenkin ja alas tullessa eniten rasittui sormien koukistajat jarruja painaessa.

Kuulimme, että Monte Isolalta saa hyvää kalaruokaa ja pyysin campingin omistajalta vinkkejä hyvistä ravintoloista. Hän kirjoittikin useita ravintoloita lapulle ja sen turvin lähdimme etsimään ruokaa. Ensimmäistä paikkaa saarella emme löytäneet, toinen oli kiinni ja kolmannessa tuli kokki vasta myöhemmin paikalle. Jouduimme siis tyytymään viinikarahviin ja paikalliseen snacksiin (juustoa ja prosciutto-kinkkua jonkun letun välissä). Ihan ok, mutta ei sitä, mitä haettiin. Ehkä parempi onni seuraavana päivänä. Kalaruuan korvikkeeksi kävimme mantereelle tultuamme ostamassa läheisestä kaupasta sardiineilta näyttäneitä kaloja ja teimme salaatin. Onneksi Sanna tarjosi kalat erikseen, koska ne olivat niin tönkkösuolattuja, että pieni nokare kalaa riitti suolaamaan koko salaattiannoksen.

Sään puolesta päivään mahtui kaikkea auringonpaisteesta pieniin sadekuuroihin. Illalla sää viileni sen verran, että kaksi takkiakaan ei Melille riittänyt. Vastaavanlaista säätä on luvassa koko loppuviikoksi joten kaikkeen täytyy varautua.

Italien – Iseo sjön (2.6.2013)

Vårt första stopp är i en liten by vid Iseo sjön i norra Italien (mella Lago di Como och Lago di Garda). Iseo sjön ligger inklämd mellan bregstopparna och vi ser även Alpernas snöbeklädda toppar, så vyerna är absolut fantastiska. Första dagen var halvmulen, men helt varm och sjön. Detta är glädjande eftersom de trevliga camping värdarna berättade att Italien, vädermssigt upplevt den värsta maj månaden de kan komma ihåg. För vår del blev det under den första dagen en liten cykeltur, pingis, läsning, ett par snabba simturer och grillning. Och till vår glädje kunde vi konstatera att på denna resa behöver vi inte jaga efter iskaffe. Den första platsen vi prövade bjöd på det perfekta iskaffet. Det här har börjat bra.



Lähtö (30.5.2013 - 1.6.2013)

Tällä kertaa Euroopan reissumme tavoitteena on tutustustua alppimaisemaan, antaa italialaisille vielä yksi mahdollisuus sekä juhlistaa Vonnen eläkkeelle pääsemistä ja pyöreitä synttäreitä.

Matka alkoi hieman rasittavasti kun Vuosaaren check-in-lady ilmoitti, että automme on liian korkea pyörien kera. Joko maksamme ylimääräisen maksun tai siirrämme pyörät auton sisälle. Tarkan markan tytöt järjestivät tietysti asian hankalammalla tavalla. Luultavasti olemme Italia-Kreikka-lauttaan pyrkiessämme jo etukäteen viisaita ja pakkaamme pyörät auton sisälle jo lähtöaamuna..

Lauttamatka Helsingistä Travemundeen oli tavanomaisen tapahtumaköyhä: lepäämistä, lukemista, tv:n katselua, kuntosalia, saunomista ja syömistä. Tällä matkalla huomasimme, että venäläiset ovat löytäneet tämän helpon reitin Keski-Eurooppaan. Lautalla oli useita venäläisiä perheitä lapsineen ja jopa isoäiteineen. Milloinkahan koulut päättyvät Pietarissa?

Saavuimme Travemundeen perjantaina klo 21 pirteinä ja jaksoimme ajaa melkein 4 tuntia ennen kuin väsy tuli ja pysähdyimme rekkaparkkiin ansaitulle yöpuulle. tällä matkalla Saksaa vaivannut saderintama ei häirinnyt yöllistä matkantekoamme, mutta lauantaina loppumatka saksan puolella oli sumua, sadetta ja kaatosadetta.

Alkuperäinen suunnitelmamme oli, että vietämme muutaman vuorokauden Berchtesgadenissa Münchenin lähellä, mutta Saksan ilmasto muutti suunnitelmiamme. Olimme etukäteen seuranneet säätiedotuksia, ja lautalla katsoimme myös Saksan uutisia, missä näytettiin, miten pari aluetta kärsivät tulvista. Ajoimme siis suoraan Italiaan, Itävallan ja Sveistin kautta ja opimme miksi sveitsiläiset ovat niin rikkaita: vaikka ajoimme vain Sveitsin läpi pari tuntia, niin meidän täytyi ostaa koko vuoden voimassa oleva tietullitarra (33 euroa).

Matkan teosta voi sanoa sen verran että Saksan Autobahnalla on kiva ajaa. Siellä on olltava hereillä, pitää koko ajan tietää mitä tapahtuu sekä oikealla vasemalla, edessä että takana, ja vauhtia on ihan riittävästi. Kiilataan pieniin koloihin, mutta kaikki tietävät kuitenkin koko ajan mitä tapahtuu, koska kaikki seuraavaat samaa tyyliä. Ohi mennään rivakkaasti ja sitten väistetään saman tien alta pois, vilkkuja käytetään aina, ja jos vauhtii hiipuu huomattavasti lyödään hätävilkut päälle, jotta takana tuleva tietää että nyt pitää oikeasti jarruttaa. Toista se on Italian Autostradalla. Ohituskaistalla jäädään himmailemaan (nelännellä kaistalla lukuunottamatta), vilkkuja käytetään jos huvittaa, kännykkää naputellaan niin että auto ajautuu vähän viereiselle kaistalle, tai sitten voidaan muuten vaan ajaa puoliksi kahdella kaistalla. Autostradalla äänikirjan kuuntelemista ei ole suositeltavaa. Mutta myös Sveitsissä oli laitettava äänikirja pois päältä kun upeat maisemat veivät huomioon.

Vaikka lauantain ajomatka oli melkein tuhat kilometriä, niin saavuimme illalla kohtalaisen hyväntuulisina Iseo-järven rannalle noin 150 km Venetsiasta ja 100 km Milanosta. Luultavasti täällä Italiassa matkaetapit tulevat olemaan vain muutaman sadan kilometrin mittaisia.

AUTOMATKA 2013

Auto suuntaa tällä kertaa renkaansa Saksaan, Italiaan ja Kreikkaan 30.5.-27.6.2013.