Emme olleet koko matkan aikana törmänneet yhteenkään suomalaiseen, Katowicessä taas emme juuri muunmaalaisia näheetkään. Leirintäalueella ei monta autoa ollut, mutta niitä koristi melkein poikkeuksetta suomalaiset rekisterikilvet. Leirintäalueelta oli noin 4 km keskustaan ja kisahallille, eli pyörällä oikein sopiva matka.
Kaupunki oli täynnä suomalaisia kisaturisteja (lehtitietojen mukaan n.5 000 fania) ja hallissakaan ei juuri nähnyt kuin sinivalkoisia värejä. Muiden maiden kannattajat loistivat poissaolollaan, ehkä he tulevat vasta kun tosipelit alkavat. Se ei kuitenkaan haitannut tunnelmaa, suomalaiset lentopallofanit ovat mahtavia kannustamaan omiaan. Hallissa raikuivat kannatushuudot taukoamatta pelin alusta loppuun, oli Suomi sitten voitolla tai tappiolla. Me emme tainneet pelionnea tuoda koska Suomi hävisi molemmat näkemämme pelit. Nämä olivat Suomen ensimmäiset tappiot tässä turnauksessa. Mutta hyvin Suomi pelasi, oli ilo katsoa korkeatasoista lentopalloa tappioista huolimatta.
Voisi kuvitella että suomalaiskannattajien valloittamassa kaupungissa näkisi paljon öykkäröintiä, mutta lentopallofanit ovat selvästikin hyvin mukavaa porukkaa. Ei todellakaan tarvinnut hävetä. Tosin joka puolella pyörineet, hyvin tärkeiksi itsensä tunteneet tosikkopoliisit olisivat varmasti lopettaneet kaiken öykkäröinnin lyhyeen. Muutama kisaturisti saikin huomautuksia julkisella paikalla juomisesta ja liikennesääntöjen rikkomisesta (jälkimmäisesestä sai nuhtelut Sanna).
Yllätyimme positiivisesti puolalaisten kielitaidosta, miltei joka paikassa pärjäsimme englannilla. Muutenkin kisapäivistä jäi oikein hyvä fiilis. Sää oli mikä mahtavin, tunnelma oli loistava ja me pääsimme viettämään pari päivää paikalle lentäen ja bussilla saapuneiden ystävien seurassa.
Lomasää: 22-26C, selkeää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti