KROATIA

Automatka 2009

24.6. - 25.6. Prag - Rostock

Prag är Prag, det är väl få ställen som kan tävla med den staden. Trots regnet var vår dag i Prag mycket lyckad, och "dockteatern" var underhållande.

På onsdagen styrde vi sedan vidare mot ett regningt Tyskland, övernattade på en trevlig rastplats och forstatte på torsdagen mot Hamburgs närområde. Vi hade nämligen via internet hittat en bil som intresserade och bestämde oss för att ta en närmare titt på den. Bilen i fråga intresserar fortfarande, men budet på vår Pullukka var väldigt knapert. Så till vår lättnad behövde vi inte lasta om alla öltunnor etc. utan rullar hem i vår gamla bil och hoppas få ett betydligt bättre pris för den i Finland. Är det någon som är intresserad av en camper som bevisligen orkar över Alperna?

Nu ska vi hänga 2 dagar i Rostock, innan vi får hoppa på färjan hem.

22.6. - 23.6. Praha

Paatimme karkoittaa viime paivien levottomuuden kannoiltamme ja posotimme sateessa aina upeaan Prahaan. Leirintaalueemme sijaitsee Vlatavan rannalla n. 10 minuutin pyorailymatkan paassa Kaarlen sillalta.

Tanaan tiistaina meilla on pitkasta aikaa selkeat suunnitelmat paivan varalle. Suunnitteilla on punttisali, perinteinen tsekkilainen ruoka ja Don Giovanni ooppera marionette-teatterissa.

Huomenna ostamme auton tayteen tsekkilaista olutta ja suuntaamme Saksaan.

21.6. Rust

Efter lördagens regn fick vi igen njuta av en vacker dag. Här har antagligen varit dryga 20°C idag, för vi har klarat oss bra i capribyxor och kortärmat. Men i skuggan känns det ohjälpligen kyligt och blåsten är också sval, den känns inte längre som kommen ur en hårtork.

Vi börjar båda bli lite rastlösa av att bara slappa och snurra runt på nya ställen, utan att egentligen ha något vettigt att göra. Men det är väl bara ett tecken på att semestern varit lyckad. Idag hoppade vi åter på cyklarna och tog ett varv runt stan och av bara farten forstatte vi till grannbyn, som ligger riktigt intill. Trevliga små Österrikiska byar, med många vinställen och storkbon i rad på taken, det ser man inte överallt.

Imorgon fortsätter vi vår hemfärd till Tjeckien och ska där försöka få handlat lite öl till den inkommande festen :)

20.6. Duga Resa (Kroatia) – Rust (Itävalta)

Heräsime pilviseen ja viileähköön aamuun ja pieneen kesäsateeseen. Tämä sopi itse asiassa meille erinomaisesti, koska olimme sunnitelleet ajopäivää, määränpäänä Kroatian raja tai Itävalta. Koska sade muuttui rankkasateeksi ja olimme säätiedotuksissa nähneet että myös sunnuntaiksi oli luvassa sateita, päätimme jättää Kroatian taaksemme. Haikein mielin rullasimme rajan yli Sloveniaan ja siitä vielä Itävaltaan. Paluumatkalla olemme Pullukan helpotukseksi päättäneet kiertää Alpit.

Assi ei nähtävästi tiedä kaikista uusista hienoista moottoriteistä ja ajoimme jälleen kerran hyvin mielenkiintoisia reittejä pitkin. Ylittäessämme Kroatian rajan tullimies olikin hieman ihmeissään kysellen mihin olemme matkalla ja yritti selittää meille hieman nopeampaa reittiä. Lopulta päädyimme Rustin kaupunkiin n. 60 km Wienistä etelään. Täällä vietämme kaksi yötä ennen kuin jatkamme matkaa Tsekkeihin. Viimeinen lomaviikkomme tuleekin olemaan sopeutumista Suomen oloihin, koska täällä on vain 15°C ja sehän tuntuu melkein epäinhimilliseltä.

19.6. Kuumaa

Päätimme käydä lähikylässä eli Duga Resassa shoppailemassa, pyörillä tietenkin. Mutta poljettuamme 5 km kylän keskustaan shoppailuinto oli jo kaukana. Perjantai oli kuumin päivä koko matkan aikana, iltapäivällä neljän aikaan leirintäalueen mittari näytti 33°C varjossa. Sitä paitsi Duga Resassa ei oikein kauppoja ollutkaan. Joten haahuilimme vähän aikaan edestakaisin, päädyimme joen päällä kelluvaan baariin päiväkahville, kävimme ruokakaupassa ja suuntasimme takaisin leirintäalueelle. Jaksoimme pelata muutaman erän pingistä, mutta muuten kulutimme päivän hiljaa paikallaan varjossa tai joessa.

Vielä illalla lähtiessämme syömään tuskahiki valui. Mutta aina se kylmän voittaa :) Söimmekin erinomaisen illallisen ja totesimme että Kroatian vierailumme on ollut kerrassaan upea.

18.6. Landsbygdstur

Efter ett skönt morgonbad och en lugn morgon hoppade vi upp på våra cyklar för en ordentlig cykeltur. Från receptionen plockade vi med oss en cykelkarta som åter visade sig vara något opålitlig (eller kanske felet ligger hos kartläsaren). Hur som helst så slutade vi på någons gård eller i återvändsgränder otaligt många gånger. Och naturligtvis alltid efter att ha trampat upp för en tung uppförsbacke eller alternativt efter en härligt lång nedförsbacke, vilket betydde att vi hade en underbar uppförsbacke på vägen tillbaka. I dessa knutar finns nämligen ingenting som kan kallas för jämn mark.

Men vi kom i varje fall i kontakt med lokalbefolkningen som är mycket hjälpsam, oberoende av språkkunskaper. Vi kan exakt två ord på kroatiska, ja och tack, och dessa har vi använt mycket flitigt idag. I detta läge bör dock poängteras att kroaterna överlag är väldigt språkbegåvade, de flesta pratar flytande både engelska och tyska och många även italienska, men vår vana trogen lyckades vi idag ta oss till platser där troligtvis inga andra språk en kroatiska någonsin hörts. Efter ca 4 h på cykel (inkl. en nödvändig ölpaus) var vi slutligen tillbaka på campingplatsen. Slutet av dagen spenderade vi slappande i solen med flera simturer.

Enligt under veckan gjorda planer skulle vi imorgon starta vår färd hemåt, via Österrike och Tjeckien, men under kvällen bestämde vi oss för att stanna ännu en dag i värmen, i detta fängslande land och på denna underbara campingplats.

17.6. Zagreb

Keskiviikkona heräsimme pilviseen aamuun. Ja sehän sopi meille, koska olimme lähdössä kokopäiväretkelle Zagrebiin. Pääsimme sinne paikallisjunalla tunnissa. Juna kulki halki pienten kylien ja viljelysten. Rakennuksista näkyi, että varsinkin maaseudulla varallisuus ja elintaso ovat länsimaalaisesti verrattuna alhaisia.

Zagreb oli kaunis, vanha ja suuri kaupunki. Muutama tunti siellä ei riittänyt kuin pieneen pintaraapaisuun, mutta mielenkiinto pitempään tutustumiseen heräsi meissä kaikissa.

Saatoimme Epun lentokenttäbussille ja kiitimme hyvästä matkaseurasta: kolmisin matkustaminen oli oikein mukavaa kun saimme aina äänestää matkasuunnitelmista. Kahdestaan äänestäminen on välillä kädenvääntöä ;-)

15.6. - 16.6. Duga Resa

På måndag styrde vi vidare norrut och stannade ca 60 km från Zagreb i byn Duga Resa. Här hittade vi en härlig liten camping plats vid floden Mreznica. Och här stannar vi nog i några dagar för en plats att simma är nödvänding i denna värme, här är nämligen 30° C så man blir rätt mör även om man försöker hålla sig i skuggan. Vattnet är en bit över 20° C så det svalkar kroppen skönt samtidigt som man bra kan bli där och plaska en god stund.

Till vår stora glädje finns här även ett pingisbord så vi har redan gått några matcher och flera lär det bli. Imorgon onsdag, har vi planerat att ta tåget in till Zagreb. Det kommer antagligen att bli olidligt hett, men man kan ju inte bara slappa vid stranden hela semestern, även om det är varmt. Dessutom avgår Eppus flyg tillbaka till Finland, från Zagreb imorgon kväll :-/

13.6. -14.6. Plitvicka Jezera (luonnonpuisto)

Lauantaiaamuna lähdimme hyvässä ajoin suunnistamaan Kroatian sisämaahan kohteenamme yksi Kroatian kuuluisimmista nähtävyyksistä: Plitvickan luonnonpuisto. Dinaaristen vuorten ylitys sujui vain yhdellä jäähdyttelytauolla ja illalla ennätimmekin grillata herkullisia kaloja, jotka ostimme aamulla lähtiessämme Pagilta.

Sunnuntaipäivän käytimme luonnonpuiston järvialueella samoiluun ja uskomattoman kauniiden maisemien ihailuun ja kuvaamiseen. Alueelle oli järjestetty leirintäalueelta bussikuljetus joka lähti aamulla yhdeksältä ja palasi viiden jälkeen. Tämä aika oli ihan riittävä järvi- ja putousalueeseen tutustumiseen, mutta itse luonnonpuisto on paljon laajempi ja sen kiertämiseen olisivat polkupyörät olleet tarpeen.

(Yritämme lisätä kuvia mahdollisimman pian.)

10.6. - 12.6. Camping Simuni (Pag)

Leiriydyimme hienolle leirintäalueelle Pagin saarella, missä olemme muutaman päivän ajan viettäneet kunnon rantalomaa. Aamuisin olemme käyneet herättämässä itseämme ohjatussa aamujoogassa ja tämän jälkeen olemme paistaneet itseämme auringossa, uineet, harrastaneet vesijuoksua, snorklanneet ja tietysti pelanneet lenttistä.

Yhtenä päivänä täällä järjestettiin gulassin-teko kilpailu johon Sannaa (Touhoa) pyydettiin tuomariksi. Eppu ja Melina istuivat nälkäisenä ja kateellisena drinksut kädessä katsomassa kun Sanna tyytyväisenä täytti vatsansa herkullisilla eri maiden kansalaisten valmistamilla gulasseilla. Mutta Melinan ja Epun riemuksi kilpailun jälkeen tarjolla oli koko päivän avotuligrillillä pyörinyt possu. Liha oli ihanan mureaa ja todellakin hintansa arvoista, ilmaista kun oli. Kaikki olimme sitä mieltä että possu oli huomattavasti parempi kun edellisenä iltana ravintolassa syödyt annokset. Seuraavana iltana oli sitten Sannan vuoro kokata meille herkku-gulassia. Kyllä tuomarina oleminen kannatti, koska säilykegulassista tuli erinomaista :)

Viimeisenä päivänä Pagin saarella pistäydyimme Pagin kaupungissa. Laahustimme kuumuudessa etsimässä tuoretta kalaa, mikä täällä ilmeisesti on tarjolla ainoastaan aamupäivisin. Etsimme myös internet yhteyttä yhtä huonolla menestyksellä ja tämän jälkeen palasimmekin leirintäalueelle uimaan.

9.6. Ön Pag

På tisdag forsatte vi vår färd längs kusten. Totalt körde vi ca 100 km, men med vår fart tog det nästan 3 h, inkl. färja. Det var en hel del uppför och nerför och som bekant är det inte riktigt vad vår bil är gjord för. Men med förra veckans erfarenhet i bakfickan lyckades vi undvika överhettning :)

Meningen var egentligen att hållas på fastlandet och inte åka med bilen till någon av öarna. Men efter att ha bestämt oss för att vi behöver en liten simtur, och kurvade ner till platsen där färjan till ön Pag avgår, kunde vi bara konstatera att vi inte har något annat val än att ta färjan över till ön, för upp tillbaka till vägen hade vi inte kommit ens genom att knuffa bilen.

8.6. Vrsar – Kraljevica

Aamulla jatkoimme edellisen päivän auringonottoa ennen kuin jatkoimme matkaa Istrian nimimaan halki kohti Rijekaa. Siellä meillä oli treffit Epun kanssa joka oli lentänyt Zagrebiin ja tullut sieltä bussilla Rijekaan. Eppu viettää kanssamme seuraavan viikon. Eppu kyydissä jatkoimme matkaa lähimmälle leirintäalueelle, Kraljevican kylään.

Illalla vihimme upouuden pikku pinkin pallogrillin porsaankyljyksillä. Seuraavan kerran maltamme ehkä odottaa jopa hiillosta :)

7.6. cykeltur

Lördagen avslutade vi med att gå på restaurang och delade där på en skaplig fisktallrik. På den fanns ingenting att klaga, och ännu mindre kunde vi klaga på att de hämtade en liten efterrätts-snack åt oss innan vi ens hann tänka tanken att be om räkningen. När den tanken sedan dök upp i huvudet hämtades espresso + grappa till bordet och när vi hällt det i oss fick vi ännu en "snaps" (nåt i stil med vernet branca, men bättre). Efter det lyckades vi begära räkningen, och försökte lämna dricks som motsvarade vår tacksamhet.

För söndagen hade vi planerat en cykeltur längs Limski-kanal ("fjord"). Tyvärr såg vi dock ingenting av kanalen, för mellan den och cykelvägen var tät växtlighet. Kanske en liten miss i planeringen av cykelrutten... Men det var ändå en trevlig cykeltur i ett lätt sommarregn. Enligt kartan borde vi ha cyklat över 30 km, men vi antar att det skett någon liten miss även vid ritningen av kartan.

Till eftermiddag svängde vädret, och det blev fint solsken. Vi avnjöt detta med en liten promenad, en iskaffe samt solbad och simning. Skönt :)

Vrsar 6.6.

Lauantaina nautimme olostamme pienessä Vrsarin kalastajakylässä ja pyöräilimme 10 km päässä olevaan Porecin kaupunkiin. Ensimmäinen päivä Kroatiassa on ollut tuulinen ja puolipilvinen, mutta 23 asteen lämpötila on pitänyt suupielet korvissa. Adrianmerikin on mukavan lämmin...

Rostock – Vrsar 3.-5.6.

Laivamatka Helsingistä Rostockiin sujui sutjakkaasti nukkuen ja valmistautuen Saksan autobaanoilla painelemiseen. Saavuimme Rostockiin klo 23 ja jaksoimme kuskia vaihdellen ajaa yöllä 5 tuntia putkeen. Huoltoaseman parkissa vietettyjen 3,5 tunnin unien jälkeen matka jatkui torstaina kohti Alppeja.

Torstai-iltana saavuimme Itävaltaan ja yövyimme Salzburgin lähellä. Perjantaina alkoikin sitten tosi urakka. Pikku pullukkamme puhkui ja puhisi ja välillä vähän kiehuikin kun yritimme puskea helpoksi mainostettua reittiä Alppien yli Tauern-solassa. Viime reissusta Assiin (navigaattori) oli jäänyt komento tietullien välttämisestä. Assi neuvoikin meidät huomaamattamme ”maisemareitille” joka oli kaunis, mutta liian vaativa pullukalle. Jäähdytyksen ylikuumentumisvalo vilkutti tiheään pitkistä tauoista huolimatta ja eräällä tauolla huomasimme että olemme väärällä tiellä! Ei kun palaamaan takaisin kymmeniä kilometrejä ja uudestaan moottoritielle. Mutta moottoritienkin nousut olivat tässä vaiheessa liian vaikeita autolle ja jälleen kerran seisoimme tien poskessa hätävilkut päällä ja konepelti pystyssä. Ei ollut itku kaukana ja epätoivo liiankin lähellä. Syötimme Assiin lähimmän korjaamon tiedot, mutta ajaessamme huomasimme, että ehkä tästä sittenkin selvitään. Vauhtimme moottoritiellä oli sellaista, että ohitsemme meni 70-luvulla rakennetut asuntoautot, kahden hevosen hevosvaunu, pakettiauto joka veti perässään toista pakettiautoa ja pieni kuorma-auto, joka kuljetti kauhakuormaajaa (eikä mitenkään pientä sellaista...). Pienellä vauhdilla ja monella tauolla näimme 9 tunnin ajon jälkeen vihdoinkin Adrianmeren!